Kevään 2020 yhteiskunnallisen markkinoinnin Ink-tiimi toteuttaa tällä viikolla #OONMUKANA! -somekampanjan, jonka tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Jyväskylän alueen ohjatun vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksista, mutta myös rohkaista nuoria osallistumaan toimintaan tulevaisuudessa. Kampanjan suunnitteluvaiheessa toteutettiin kohderyhmälle, eli vuonna 1991-2004 syntyneille Jyväskyläläisille nuorille alkukartoituskysely, jonka tulokset toimivat pohjana koko kampanjalle.
Kyselyyn vastasi yhteensä 151 nuorta, joista suurin osa (90%) oli vuonna 2000-2003 syntyneitä jyväskyläläisiä nuoria. Vastaajista valtaosa opiskelee tällä hetkellä lukiossa tai aikuislukiossa (91%) ja melkein kaikki muut ammatillisissa oppilaitoksissa. Kysely osoittaa, että nuoret kokevat terveydentilansa varsin positiiviseksi: kyselyyn vastanneista nuorista valtaosa (82%) koki terveytensä melko- tai erittäin hyväksi. Miehet kokivat terveydentilansa keskimäärin paremmaksi kuin naiset.
Yksinäisyyden kokemuksista kysyttäessä puolestaan selvisi, että nuorista kuitenkin 38% oli kokenut yksinäisyyden kokemuksia silloin tällöin, kun taas 16% koki yksinäisyyttä usein tai lähes aina. Naiset kokivat olonsa yksinäiseksi useammin kuin miehet.
Nuorten suhtautuminen päihteisiin oli suhteellisen kielteistä: kaikista vastaajista hieman yli puolet suhtautui päihteisiin kielteisesti, kun taas vain noin neljäsosalla suhtautuminen oli myönteisempää. Loput suhtautuivat päihteisiin neutraalisti. Miesten suhtautuminen päihteisiin oli keskimäärin myönteisempää verrattuna naisiin, joskin erot olivat melko pieniä.
Nuorten kokemukset vapaa-ajan toiminnasta
Nuorista vain vähän vajaa puolet (44%) kertoi tietävänsä asuinalueensa ohjatuista vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksista. Loput vastaajat eivät joko tienneet tai osanneet vastata tähän kysymykseen. Naiset olivat useammin tietoisia oman asuinalueensa toimintamahdollisuuksista kuin miehet. Kaiken kaikkiaan nuorista kuitenkin yli puolella oli jokin ohjattu harrastus, naisilla useammin kuin miehillä. Vastaajista suuri osa ilmoitti myös omaavansa jonkin ei ohjatun harrastuksen, miehet useammin kuin naiset.
Kysyimme myös nuorilta, mitkä tekijät heitä kannustavat osallistumaan vapaa-ajan ohjattuun toimintaan. Heidän mukaansa sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyyden kokemukset, kuten kaverit ja uusiin ihmisiin tutustuminen oli toiminnassa tärkeintä. Myöskin oma into ja halu osallistua koettiin tärkeäksi.
Merkityksellistä nuorille oli myös harrastuksesta tai liikunnasta saatu ilon ja hyvän olon tunne ja se, että toiminta on itselle mielekästä ja mukavaa. Lisäksi nuoret mainitsivat, että harrastuksen tai toiminnan avulla pääsee kehittämään itseänsä ja taitojansa, oppimaan uutta, mutta myös kilpailemaan aktiivisesti. Toiminnan kautta nuoret kokivat saavansa myös onnistumisen kokemuksia, ja toiminnan koettiin tuovan koulun lisäksi arkeen myös muuta mukavaa sisältöä. Nuoret arvostivat myös edullisia ruokailu- ja kahvittelumahdollisuuksia sekä matalan kynnyksen osallistumista.
Mikäli nuoret eivät olleet osallistuneet ohjattuun toimintaan, kysyimme, mikä tälle koettiin esteeksi. Suurimmaksi syyksi osallistumattomuuteen koettiin ajan sekä mielenkiinnon puute, tai jaksamattomuus. Nuoret myös mainitsivat, ettei mikään estä heitä osallistumasta; he eivät vain kokeneet osallistumista itselleen tarpeelliseksi tai heillä oli jo muuta parempaa tekemistä vapaa-ajalleen. Nuoret myös kertoivat, että heillä on korkea kynnys osallistua toimintaan yksin; jotkut kokivat, että heidän sosiaaliset kyvyt estävät osallistumasta, ja muutamat mainitsivat myös, etteivät he viihdy nuorisotilojen kaltaisissa paikoissa. Myös harrastusten kalliit hinnat nähtiin esteenä osallistumiselle, ja se, että heidän ikäisten on hankala löytää enää uusia harrasteryhmiä. Osallistumista rajoitti myös se, ettei osa nuorista ollut löytänyt itselleen sopivaa tai mielenkiintoista toimintaa.
Tulevaisuuden toiveet koskien vapaa-ajan toimintaa
Selvitimme myös, minkälaisia toiveita nuorilla on koskien Jyväskylän alueen ohjattua vapaa-ajan toimintaa tulevaisuudessa. Suurin osa nuorista toivoi enemmän liikunnallista ja urheilullista toimintaa, kuten monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia sekä mahdollisuutta tutustua uusiin lajeihin. Myöskin ulkoliikuntapaikkoja ja järjestettyjä ulkoliikunta mahdollisuuksia, kuten lähiluontoretkiä kaivattiin enemmän. Tärkeää toiminnassa olisi nuorten mielestä se, että liikunta- ja harrastetoimintaan voisi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ja että osallistuminen olisi edullista tai ilmaista.
Tärkeäksi nuoret kokivat myös sen, että toiminta keskittyisi enemmän tarjoamaan yhteisöllistä, monipuolista ja kivaa toimintaa kaikille, esimerkiksi tapahtumia, jossa olisi mahdollista tutustua uusiin ihmisiin. Toiminnalta kaivattiin lisäksi enemmän rentoa yhdessä oleskelua (esim. lautapelejä, leffailtoja) eli toimintaa, johon ei tarvita kummallisia tietoja, taitoja tai pakosti edes ohjattua toimintaa. Toiset taas toivoivat nuorisotaloille enemmän ohjattuja aktiviteetteja, kuten yhteisiä retkiä tai nuorteniltoja ja edullista ruokaa.
Nuorten mukaan toimintaa saisi jatkossa olla enemmän liittyen taiteisiin ja kulttuuriin. Musiikkiin saralta esimerkiksi mahdollisuuksia päästä musisoimaan porukalla, musiikkitapahtumia tai musiikkiin liittyviä harrasteryhmiä. Toiveita oli myös koskien erilaisia työpajoja, jossa voisi tehdä esimerkiksi käsitöitä, maalausta, muotiin liittyviä asioita, valokuvausta tai vaikka leipoa. Toiminnan ei siis tarvitsisi aina liittyä liikuntaan. Tärkeintä toiminnassa olisi kuitenkin se, että se on helposti lähestyttävää, ja että kaikille löytyisi jotain mieluista.
Lopuksi kysyimme nuorilta, kuinka he kehittäisivät vapaa-ajan ohjattua toimintaa. Monet olivat sitä mieltä, että toiminta on tällä hetkellä jo hyvällä mallilla. Toisaalta nuoret myös toivoivat, että toimintaa mainostettaisiin ja tuotaisiin julki nykyistä enemmän. Toiveita tuli myös liittyen siihen, että toiminnassa korostettaisiin entistä enemmän ryhmähengen merkitystä, eikä toiminta olisi niin kilpailuhenkistä. Enemmän saisi olla stressivapaata ja monipuolista touhuamista. Nuorten mielestä toiminnan ja harrastusten hintojen tulisi myös olla edullisemmat.
#OONMUKANA! -kampanjan tavoitteena on siis tehdä Jyväskylän alueen vapaa-ajan ohjatun toiminnan mahdollisuuksia nuorille näkyvämmäksi, sekä madaltaa heidän kynnystään osallistua toimintaan tulevaisuudessa.
Kampanjaviikon aikana 4.5-8.5.2020 annamme nuorille vinkkejä erilaisista vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksista, mutta heitämme osallistujille myös mukavia haasteita ja kilpailuja. Seuraa siis Music Against Drugs ry:n instagrammia ja kutsu kaverisikin mukaan!
#OOTKOMUKANA?
Me ollaan!
- Alisa, Nadia, Ninni ja Venla (Yhteiskunnallisen markkinoinnin tiimi)