Tiimiharjoittelija-blogi, Juho Oikari (vko 43)

Pokemon-leiri­blo­gi

Lähdim­me tiimi­lei­ril­le avoimin mielin tiistai­aa­mu­na. Leirin nimi oli Pokemon-leiri, ja vaikka kaikil­le tuttuja pokehir­viöi­tä onkin alunpe­rin 151, meitä oli vain reilu tusina. Pokemo­neis­ta saattaa tulla ensim­mäi­sek­si mieleen epilep­ti­set taiste­lu­koh­tauk­set, mutta teemal­la halut­tiin pääasias­sa koros­taa muiden erilai­suut­ta ja yhteis­työ­tä.

Leirin päämää­ri­nä olivat muun muassa muihin tutus­tu­mi­nen, omista ja muista oppimi­nen ja esiin­ty­mis­tai­to­jen harjoit­ta­mi­nen. Näitä koitet­tiin saavut­taa yhtei­sil­lä hetkil­lä, kuten pihape­leil­lä, hengai­le­mal­la ja kevyt­hen­ki­sil­lä kokouk­sil­la. Esimerk­ke­jä suosi­tuim­mis­ta pihape­leis­tä on lamppu­pii­lo, eli lamppis, ja varmas­ti kaikil­le lapsuu­des­ta tuttu munitus. Hausko­ja tilan­tei­ta loi myös koko leirin ajan kestävä ”mad-viirus”-peli, jossa vaara vaani joka nurkan takana. Esiin­ty­mis­var­muut­ta paran­net­tiin tutus­tu­mal­la eri keinoi­hin vakuut­taa kuunte­li­ja, ja kuinka niitä voi käyttää puhees­sa tai esityk­ses­sä ammat­ti­mai­ses­ti. Leirin päämää­rät siis tulivat toteu­tet­tua loista­vas­ti kulla­kin.

Leiria­suk­kail­le jäi tarpeek­si ohjel­man ulkopuo­lis­ta aikaa vapaa­seen hengai­luun, joista suuri osa käytet­tiin syömäl­lä, lepää­mäl­lä ja monien iloksi lauta­pe­leil­lä. Yleistä fiilis­tä nostat­ti myös mukaan tullut akusti­nen kitara, jolla saatiin­kin muutama korva­ma­to leiri­läi­sil­le. Sauna­kin lämpesi parina iltana ja saatiin makka­raa­kin grillat­tua löyly­jen jälkeen. Muutama rohkea poikke­si lähei­seen järveen uimaan. Hyvä fiilis siis taattu, koko leirin ajan!

Juho Oikari