AIKUISTU RAUHASSA –KAMPANJA: HAASTATTELUSSA OPINTO-OHJAAJA

Ink-tiimin nuorten kevääl­lä 2023 toteut­ta­mal­la Aikuis­tu rauhas­sa ‑kampan­jal­la halut­tiin muistut­taa, että aikuis­tu­mi­seen ei ole kiire. Kampan­jan aikana aihetta käsitel­tiin kahdes­ta näkökul­mas­ta; minkä­lai­sia painei­ta aikuis­tu­mi­seen liittyy ja miten niitä voi hillitä, sekä toisaal­ta mistä nuoruu­den jutuis­ta voi ja kannat­taa pitää kiinni vielä aikui­se­na­kin. Osana kampan­jaa ääni halut­tiin antaa myös nuorten kanssa työsken­te­le­väl­le ammat­ti­lai­sel­le, opinto-ohjaaja Päivi Niemel­le, jota haastat­te­li kampan­ja­tii­min jäsen Tanja Niemi. Lue Päivin vinkit aihee­seen alla olevas­ta haastat­te­lus­ta.


Kuka olette ja mitä teette työksen­ne?
Olen Päivi Niemi ( sh, th , TTM, opinto-ohjaaja).Toimin Salossa yläkou­lus­sa
oppilaa­noh­jauk­sen lehto­ri­na (opona työssä 21 vuotta). Oppilaa­ni ovat 13–16-
vuotiai­ta nuoria.

Mitä ajatuk­sia tämä kampan­ja herät­tää sinussa?
Kaikki toimin­ta, mitä tehdään nuoren hyvin­voin­nin ja tervey­den edistä­mi­sek­si, on
todella tärkeää varsin­kin tänä päivänä, jolloin nuorten pahoin­voin­ti ja
elämän­hal­lin­nan ongel­mat ovat lisään­ty­neet huomat­ta­vas­ti. Myös nuorten
mahdol­li­suu­det saada tarvit­se­man­sa apu/tuki ovat heiken­ty­neet (mm. terapia- ja
mielen­ter­veys­pal­ve­lut, päihde­kun­tou­tus, ennal­taeh­käi­se­vä tuki ym.). Nuorten
ongel­mat ovat olleet tiedos­sa pitkään, mutta siihen ei näytä olevan tulossa ainakaan
nopeaa ratkai­sua. Aikuis­tu rauhas­sa ‑kampan­ja vaikut­taa olevan todella tärkeä ja kohdis­tuu juuri nuoril­le, jotka tarvit­se­vat tukea nuoruusiän haasteis­sa, joita riittää. Tärkeää on saada
nuores­ta ote ja auttaa häntä elämän tärkeis­sä kysymyk­sis­sä löytä­mään omat
vastauk­set ja ratkai­su­vaih­toeh­dot. Nuoril­la on pula tukea ihmisis­tä ja systee­meis­tä,
he kokevat valta­vaa yksinäi­syyt­tä ja jopa ulkopuo­li­suut­ta. Tähän­kin kampan­jan avulla
puutu­taan. Yhdis­tyk­sen toimin­taa olisi hyvä saada myös enemmän muualle
Suomeen!!

Miten nuorten paine aikuis­tu­mi­ses­ta näkyy yläas­teel­la tai lukiossa/ amikses­sa?
Mieles­tä­ni meillä Suomes­sa vaikut­taa olevan trendi, joka näkyy esim. yläkou­lus­sa ja
toisel­la asteel­la monen nuoren kohdal­la: on suoras­taan kiire aikuis­tua, saada koulu­tus ja ammatti mahdol­li­sim­man nopeas­ti. Syitä nuoren kokemiin painei­siin tulee
somesta, kodista ja kavereil­ta. Myös rajatut opinto­tu­ki­kuu­kau­det ja nykyi­sin myös
työvoi­ma­pu­la tuovat vaatimuksia/signaaleja aikuis­tua nopeas­ti ja valmis­tua
määrä­ajas­sa koulu­tuk­ses­ta työhön raken­ta­maan yhteis­kun­taa.

Työssä opona keskus­te­len 8.-ja 9.-luokkalaisten kanssa toisen asteen
koulu­tus­va­lin­nois­ta sekä jatko­suun­ni­tel­mis­ta esim. korkea-asteel­la. Olen usein törmän­nyt
siihen, että nuori kokee kiiret­tä saada saada ammatti; jolla­kul­la voi olla halu päästä kiinni
palkka­tu­loi­hin ja hankkia omaisuut­ta, joku toinen haavei­lee sopusuh­tai­ses­ta ”täydel­li­ses­tä”
elämäs­tä.

Nuorten kokema stressi ja paine aikuis­tu­mi­ses­ta näkyy koulus­sa mm. koulu­mo­ti­vaa­tion
puuttee­na, huonona koulu­me­nes­tyk­se­nä, masen­nuk­se­na, ahdis­tuk­se­na, runsai­na
poissao­loi­na, päihtei­den käyttö­nä, itsetu­hoi­suu­te­na. Aina on oppilai­ta, joilla elämän­hal­lin­ta ja
koulun­käyn­ti sujuu hyvin, mutta osalla nuoris­ta menee tosi huonos­ti ja syrjäy­ty­mi­nen uhkaa.
Joilla­kin koulu voi sujua kympin arvoi­ses­ti, mutta silti paineet menes­tyä ja edetä elämäs­sä
pistää nuoren vaati­maan itsel­tään täydel­li­siä suori­tuk­sia eikä itsemyö­tä­tun­toa heru.
Nuorel­la on monia kehitys­haas­tei­ta samaan aikaan ja yksi tärkeim­mis­tä on tehdä omaa
tulevai­suut­ta koske­via tärkei­tä päätök­siä. Kaikki eivät ole samalla viival­la ysiluo­kal­la
yhteis­ha­ku­ke­vää­nä; toiset tietä­vät jo koko koulu­tus­pol­kun­sa toises­ta astees­ta yliopis­toon
asti, toisil­la ei ole hajua­kaan siitä, mitä aikovat/haluavat tehdä ”isona”. Myös pääsee­kö
halua­maan­sa koulu­tuk­seen, riittää­kö päättötodistusnumerot/yhteishakupisteet, pärjää­kö
toisel­la asteel­la, onko valinta oikea/väärä, mitä sitten tapah­tuu, jos ei ala/koulutus
olekaan ”oikea,” mieti­tyt­tää ja stres­saa. Näistä sitten keskus­tel­laan henki­lö­koh­tai­ses­sa
ohjaus­kes­kus­te­lus­sa opon kanssa.

Yläkou­lus­sa on tarjol­la myös kuraat­to­rin sekä psykiat­ri­sen sairaan­hoi­ta­jan palve­lu­ja tarvit­taes­sa (ei riittä­väs­ti!). Joissa­kin koulus­sa on myös koulup­sy­ko­lo­gin palve­lu­ja (heistä on tosin pula). Samoja painei­ta on nuoril­la myös toisel­la asteel­la (lukio ja amis). Suori­tus­pai­neet ja masen­nus vaivaa­vat lukio­lai­sia, ammatil­li­ses­sa koulu­tuk­ses­sa poissao­lot ja opinto­jen
keskeyt­tä­mi­set kerto­vat nuorten kokemas­ta stres­sis­tä ja painees­ta. Moni huomaa
”amikses­sa” olevan­sa ns. vääräl­lä alalla ja sen takia voi olla vaikeuk­sia saada opinnot
päätök­seen. Erilai­set elämän­hal­lin­taon­gel­mat ja sosiaa­li­sen ym. tuen puute haittaa­vat
opiske­lua ja arjen sujumis­ta.


Mitä neuvoja antai­sit­te aikuis­tu­mi­sen kynnyk­sel­lä olevil­le nuoril­le?

Kertoi­sin nuorel­le seuraa­via faktoja, joita he eivät välttä­mät­tä vielä tiedos­ta:
Ihmiset opiske­le­vat itsel­leen useita eri ammat­te­ja elämän­sä aikana. Nuorena ei vielä tiedä,
mitä kaikkea tulevai­suus tuo tulles­saan ja mitä kaikkea omaan koulu­tus- ja urapol­kuun
kuuluu. Siksi ei kannata mureh­tia niin paljon sitä, että jos se ensim­mäi­nen koulu­tus ja
ammatti ei tunnuk­kaan olevan se ”oikea” vaan se voi olla sen oman polun eka etappi, josta
on aina hyötyä (joka taidos­ta on hyötyä!!) ja josta voi jatkaa eteen­päin seuraa­vaan
tavoit­tee­seen. Suomen jousta­va koulu­tus­jär­jes­tel­mä sallii etene­mi­sen amikses­ta ja lukios­ta
korkea-asteel­le niin pitkäl­le kuin oma into ja motivaa­tio vaan riittää. Samoin voi opiskel­la
monia tutkin­to­ja toisel­la asteel­la (jatkuva haku ammat­tio­pis­tos­sa, aikuis­lu­kio) eikä koskaan
ole myöhäis­tä vaihtaa, alkaa tai jatkaa opiske­lua.

Ole itsel­le­si armol­li­nen ja älä masennu epäon­nis­tu­mi­sis­ta, joita kaikil­le tulee. Pidä hyvää
huolta jaksa­mi­ses­ta­si ja arjen perus­asiois­ta (uni, lepo, ravinto, ulkoilu, harras­tuk­set,
mielui­sat tekemi­set). Älä uuvuta itseäsi liialla stres­saa­mi­sel­la ja työnteol­la, muista että
rennot hetket, mukavat harras­tuk­set ja hyvät ihmis­suh­teet ovat ääret­tö­män tärkei­tä oman
jaksa­mi­se­si kannal­ta. Sinulla ei ole mikään kiire minnek­kään. Ehdit tehdä työtä ja elää
arkista aikui­se­lä­mää kyllä, nyt nauti nuoruu­des­ta­si ja ajasta opiske­li­ja­na.
Hae apua ja tukea, kun sitä tarvit­set. Jokai­nen tarvit­see toisia ihmisiä, älä jää yksin
ongel­mie­si kanssa. On olemas­sa erilai­sia tukipis­tei­tä!

Haastat­te­lun toteut­ti ja artik­ke­li­ku­van taitei­li,
Tanja Niemi